NATOn entisen pääsihteerin näkemyksiä lokakuussa 2024

Naton juuri eronnut pääsihteeri Jens Stoltenberg: "Tähän asti olemme vastanneet Putinin bluffiin"

Alkuperäisteksti: Financial Times 4.10.2024: Former Nato chief Jens Stoltenberg: ‘So far, we have called Putin’s bluff’ (ft.com)

Keskeisiä kohtia suomentanut ja varustanut väliotsikoilla YTT Risto Volanen

Haastattelu: Henry Foy

Sotaa kädet sidottuna

Lounastamme Jens Stoltenbergin kanssa, koska tällä viikolla 65-vuotias päätti vuosikymmenen maailman voimakkaimman sotilasliiton raittiina, metronomisena johtajana…

Helmikuusta 2022 lähtien hänellä on ollut kolme samanaikaista tehtävää: Ukrainan puolustuksen tukeminen Venäjän hyökkäystä vastaan, länsimaiden varoittaminen presidentti Vladimir Putinin aiheuttamasta uhasta ja ydinasekonfliktin välttäminen Moskovan kanssa.

Liennytyksen priorisointi leikkaa molempiin suuntiin. Kun Ukraina on vedonnut lentokieltoalueen muodostamisen puolesta ja Naton ilmapuolustuksen laajentamiseksi Ukrainan ilmatilaan ampumaan alas venäläisiä ohjuksia, Stoltenberg on ollut myös Kiovan pettymyksen ääni.

"Jos on jotain, mitä tavallaan kadun ja näen nyt paljon selvemmin, on se, että meidän olisi pitänyt antaa Ukrainalle paljon enemmän sotilaallista tukea paljon aikaisemmin", hän sanoo hitaasti ja varovasti. "Mielestäni meidän kaikkien on myönnettävä, että meidän olisi pitänyt antaa heille enemmän aseita ennen hyökkäystä. Ja meidän olisi pitänyt antaa heille kehittyneempiä aseita nopeammin hyökkäyksen jälkeen. Otan oman osani vastuusta."

Rennosti tennareihin ja pikeepaitaan pukeutunut Stoltenberg ottaa suuria harppauksia pitkin saaren pikkukivien peittämältä rannalta lähteviä epätasaisia polkuja. "Tappavien aseiden lähettäminen oli iso keskustelu. Useimmat liittolaiset olivat sitä vastaan, ennen hyökkäystä… He pelkäsivät seurauksia", hän lisää. "Olen ylpeä siitä, mitä olemme tehneet, mutta olisi ollut suuri etu, jos se olisi alkanut aikaisemmin. Se olisi ehkä jopa voinut estää hyökkäyksen tai ainakin tehdä [Venäjälle] paljon vaikeammaksi tehdä sen, mitä he ovat tehneet."

Ydinaseiden pelko

Putin on lisännyt varoituksia siitä, että Naton tuki Ukrainalle tekee siitä konfliktin suoran osapuolen ja että sitä vastaan voidaan hyökätä, mahdollisesti ydinaseilla.

"Oli päiviä ja viikkoja, varsinkin täysimittaisen sodan alussa, jolloin meidän piti keskustella ja käsitellä näitä Venäjän punaisia linjoja", Stoltenberg sanoo. "Totta kai täytyy pysähtyä ja ajatella, että no, ehkä, tämä on aivan liian vaarallista. Mutta sitten vaihtoehto, lopettaa Ukrainan tukeminen jonkin retoriikan takia, ei todellakaan ole vaihtoehto.”

"Jos jotain, olen ajanut kaikkien niiden niin sanottujen punaisten viivojen ylittämistä, joita Putin on asettanut. Ja olemme ylittäneet monia niistä, eikä hän ole tehnyt mitään. Tosiasia on, että jos presidentti Putin haluaa eskaloida joukkotuhoaseiden käyttöä, hän voi keksiä kaikki tarvitsemansa tekosyyt", Stoltenberg lisää. "Tähän asti olemme vastanneet hänen bluffiinsa."

Stoltenbergin kotiryssä

Stoltenbergillä ei aina ollut kiire taistella Venäjää vastaan. Kysyn, miten hän vietti vuosikymmenen KGB:n yhteyshenkilönä. Hän pysähtyy pureskelemaan lohta hymyillen.

"Se oli hyvin outoa", hän aloittaa. "[Isäni] kertoi minulle, että ainoat ihmiset, joiden kanssa sinun täytyy puhua Venäjän suurlähetystössä, ovat KGB:n kaverit, koska he ovat ainoat kaverit, joilla on ollut vaikutusvaltaa."

Kokoukset pidettiin 1980-luvulla Stoltenbergin johtaessa työväen nuorisoliittoa. "En ole koskaan tehnyt mitään, mitä häpeäisin. Mutta koko idea oli, että he kutsuvat minut lounaalle. Ja söin isot katkarapuvoileivät samassa pöydässä samassa ravintolassa Oslossa kerran kuussa Kirillov-nimisen kaverin kanssa", hän jatkaa silmäni laajentuessa. "Ja hän oli KGB:sta. Ei epäilystäkään."

Stoltenbergin isä, joka oli tuntenut Viktor Grushkon, KGB:n agentin diplomaattipeitteellä Norjassa, neuvoi häntä hyväksymään jokaisen tapaamisen kotimaisten haamujen kanssa.

Tapaus Donald Trump

Ehkä Stoltenbergin tunnetuin saavutus pääsihteerinä oli Donald Trumpin presidenttikauden turbulenssin hallinta, mistä häntä kutsuttiin "Trump-kuiskaajaksi".

"En pidä sanasta 'hallita'", hän sanoo. "Ensimmäinen asia, jonka päätin, kun tiimini söi aamiaista asunnossani vaalituloksen jälkeen, oli, että meidän ei pitäisi nyt vitsailla. Meidän pitäisi kohdella Yhdysvaltain presidenttiä kunnioittavasti riippumatta siitä, kuinka paljon olemme eri mieltä hänen kanssaan", hän sanoo.

Trump oli vannonut vetävänsä Yhdysvallat pois Natosta, jos eurooppalaiset liittolaiset ”eivät maksa enemmän" Washingtonin suojelusta. Vaikka Stoltenberg tiesi, että suojelumaila-argumentti oli väärä ja vaarallinen, hän hyväksyi Trumpin perustavanlaatuisen valituksen siitä, että Eurooppa käytti liian vähän omaan puolustukseensa.

"Muistan, että jotkut liittolaiset ajattelivat vain, että meidän pitäisi ainoastaan antaa periksi eikä sitoutua, yrittää vain piiloutua neljäksi vuodeksi. Jotkut jopa ehdottivat, että emme järjestäisi Naton huippukokouksia", hän sanoo. "Päätin tehdä päinvastoin: sitoutua… Oli se sitten 10 prosentin todennäköisyys, että Nato romahtaisi Trumpin alaisuudessa, tai 90 prosentin todennäköisyys, se ei muuttanut mitään, mitä meidän piti tehdä."

Trumpin uhka saavutti huippunsa liiton vuoden 2018 huippukokouksessa, jossa taitava diplomatia vältti katastrofin lupaamalla lisätä menoja. Silloin neljä liittolaista täytti Naton ohjeen käyttää kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen. Tänä vuonna niitä on 23. Mutta siinä on saalis.

"Se on hyvä uutinen", hän sanoo. "Huono uutinen on, että se ei riitä."

Taloustieteilijä ja tilastonörtti Stoltenberg osaa synkät tiedot ulkoa: Euroopalla on liian vähän aseita, suorituskykyjä ja korkeassa valmiudessa olevia joukkoja.

"Tiedämme, että olemme [venäläisistä] jäljessä", hän sanoo. "En voi kertoa tarkalleen, kuinka paljon se maksaa. Mutta voin kertoa teille varmuudella, että jos liittolaiset aikovat täyttää lupaamansa kyvyt... se maksaa paljon enemmän kuin 2 prosenttia, olipa se sitten 2,5 tai 3."

Ja tietääkö Venäjä tämän?

"Kyllä", hän sanoo hiljaa. "He tietävät."

Putinin hyökkäys

Kysyn, milloin hän oli varma, että Putin aloittaa suurimman sodan Euroopassa sitten vuoden 1945.

"Syksyn puolivälissä 2021", hän vastaa. Se oli noin kuukausi ennen kuin Yhdysvallat julkisti tiedusteluraportit Venäjän valtavasta sotilaallisesta keskittämisestä. Mutta jotkut liittolaiset, kuten Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz, eivät olleet vakuuttuneita.

"Pohjimmiltaan ero ei koskenut tosiasioita, tiedustelun tuloksia. Kyse oli aikomuksesta", hän sanoo. "Ja sanoin heille: sillä ei ole väliä, luuletko todennäköisyyden olevan 90 prosenttia vai 10 prosenttia. . . Meidän on valmistauduttava siihen."

Kun hyökkäys tuli, Nato varoitti, että Kiova kaatuu muutaman päivän kuluttua. Mutta Ukrainan pääkaupunki piti. "Se oli kolikon heittoa", Stoltenberg sanoo. "Jos Kiova olisi kaatunut ja he olisivat kaapanneet [presidentti Volodymyr] Zelenskyin, mitä he olivat hyvin lähellä tehdä, koko sota olisi ollut hyvin erilainen."

Zelensky

Stoltenberg tapasi entisen koomikon Zelenskyin ensimmäisen kerran kesäkuussa 2019. "Pidin hänestä, mutta en kuvitellut, että hänestä tulisi sotajohtaja", hän muistelee mustaherukkamehun siemausten välissä. "Hän oli kokematon. Hän kysyi kaikkein perustavimpia kysymyksiä. . . Aliarvioin hänet täysin."

Kun Zelenskyi suojautui Venäjän hyökkäykseltä bunkkereissa ja vältteli venäläisiä salamurhaajia, Stoltenberg ei voinut puhua hänen kanssaan kahteen päivään. Kun he lopulta puhuivat, "se puhelu oli melko vaikea".

Stoltenberg muistelee, että osa siitä oli pelko siitä, että Zelenskyi "jää pian kiinni tai tapetaan". "Mutta enemmän kuin se, suuri osa keskustelusta koski lentokieltoaluetta. Hän halusi lentokieltoalueen. Enkä pystynyt antamaan hänelle lentokieltoaluetta."

Naton Ukraina-politiikka

"Tosiasia on, että olen alusta asti muotoillut Naton lähestymistavan: tue Ukrainaa, mutta älä ole osa konfliktia."

Tämä kahtiajako on vaivannut Natoa ja Stoltenbergiä siitä lähtien. Se on mantra, jota on yhä vaikeampi puolustaa, kun ukrainalaisia kuolee tuhansia ja maailman voimakkain sotilasliitto odottaa ulkona, kouluttaa sotilaita mutta ei lähetä omiaan, lähettää aseita mutta rajoittaa niiden käyttöä.

Kun tyhjät lautasemme otetaan pois, kysyn: miten tämä kaikki päättyy?

"[Yhdysvaltojen] vaalien jälkeen tulee olemaan eräänlainen uusi vauhti, uusi aloite yrittää saada liikettä. Mutta en usko, että se tarkoittaa pyyhkeen heittämistä kehään ja luovuttamista", hän sanoo. "Se voi sisältää tapoja yrittää saada liikettä taistelukentällä yhdistettynä liikkumiseen neuvottelupöydän ympärillä."

"Ukrainan on vielä päätettävä [milloin neuvotella]. Mutta meidän on luotava olosuhteet, jotka mahdollistavat sen, että he voivat istua alas venäläisten kanssa ja saada jotain, mikä on hyväksyttävää… jotain, jossa he selviävät itsenäisenä kansakuntana."

Stoltenberg ehdottaa Ukrainalle Suomen talvisodan päätöksen mallia

Kysyn, mitä hän ehdottaisi Zelenskyille. Hän murisee ja ehdottaa sitten historiallista vertailua. "Suomi kävi uljaan sodan Neuvostoliittoa vastaan 1939–1940. He aiheuttivat puna-armeijalle paljon odotettua suurempia kustannuksia", hän sanoo. "Sota päättyi siihen, että he luopuivat 10 prosentista valtioalueestaan. Mutta he saivat turvallisen rajan."

Mutta se tuli Suomen puolueettomuuden myötä, kunnes se liittyi Natoon viime vuonna. Ukraina haluaa välitöntä Nato-jäsenyyttä, Putinin kirouksena.

Yhdysvallat ja Saksa ovat vastustaneet sodan runteleman Ukrainan jäsenyyden myöntämistä väittäen, että liiton artikla 5:n keskinäisen puolustuksen lauseke merkitsisi välitöntä sotaa Venäjän kanssa. "On olemassa tapoja ratkaista se", Stoltenberg sanoo. "Jos on olemassa linja, joka ei välttämättä ole kansainvälisesti tunnustettu raja."

…..

Tammikuussa 2023 tehty kysely siitä, kenet valitaan valtionpäämieheksi, jos Norja lopettaa monarkiansa, asetti Stoltenbergin ensimmäiseksi, maan kruununprinssin yläpuolelle.

"Joo", hän sanoo hymyillen. "Mutta minusta ei tule presidenttiä. Minusta ei tule kruununprinssiä. Tämän jälkeen aion tehdä normaalimpia töitä."