Jouko Raita, kirja-arvio 11.4.2022: Miten Venäjä tulisi kohdata?

Keir Giles, Moskovan opit. Mikä saa Venäjän vastustamaan länttä? Docendo, 2020, 301 s.

Alkuteos, Moscow Rules : What Drives Russia to Confront the West. London: Chatham House & Washington D.C: Brookings Institutions Press, 2019.

Keir Giles on Venäjän, sen asevoimien ja sotilaspolitiikan asiantuntija ja tutkija, joka johtaa ja koordinoi nykyisin Lontoon Chatham Housessa Venäjän ja Euraasian tutkimusohjelmaa. Hän raportoi jo varhain 1990-luvulla Neuvostoliiton politiikasta ja taloudesta BBC:lle ja toimi myös brittiläisten ilmailualan lehtien kirjeenvaihtajana. Sittemmin hän on työskennellyt muun muassa konfliktintutkimuskeskuksessa (Conflict Studies Research Centre CSRC), joka oli aiemmin osa Ison-Britannian puolustusakatemiaa mutta yksityistyi 2010-luvulla.

Gilesin vuonna 2020 suomeksi julkaistusta teoksesta on tietenkin huomattava, että se on kirjoitettu ennen nyt alkanutta uutta vaihetta koko Euroopassa, Ukrainan sotaa ja sen jälkeistä aikaa. Kuitenkin Gilesin tarkastelema itä-länsi -konfliktin pitkä aikakaari näyttää jatkuvan, joten ajattelemisen aihetta poliitikoille Venäjä-suhteiden hoitamiseen analyysi tarjonnee. Kirja on tarkoitettu lisäksi kaikille, jotka eivät ymmärrä Venäjän ja sen johtajien käyttäytymistä. Hän esittää käytännön suosituksia siitä, kuinka hoitaa suhteita Moskovaan.

Gilesin kirjan pääsanoma on Venäjän luonteen pysyminen samanlaisena kautta aikojen. Se on suurvalta, joka haluaa muiden kunnioitusta ja myös puskurivaltioita maansa suojaksi. Kirjan suomalaisessa esipuheessa viitataan tässä yhteydessä Paasikiven lausumaan tosiasioiden tunnustamisesta viisauden alkuna. Länsimaiset poliitikot sortuvat kuitenkin edelleen Venäjä-suhteissaan optimismiin ja tavoittelevat niissä “nollausta”.

Vakaiden, realististen suhteiden perusedellytys Gilesin mielestä on myöntää, ettei Venäjä ole eikä ole koskaan ollutkaan osa länttä. Näin ollen Venäjän oletukset, tavoitteet ja arvot eivät ole samat kuin lännen. Venäjän poliittisten linjojen analyysista tulisi karsia eurooppalaisuus.

Keir Giles pyrkii vastaamaan kahteen pääkysymykseen. Mitkä Venäjästä vallitsevat väärinkäsitykset johtavat jatkuvasti siihen, ettei Venäjän ja lännen välille kyetä luomaan rakentavaa, yhteistyöhön perustuvaa suhdetta? Toiseksi: mitä länsi voisi oppia Venäjän historiasta ja nyky-yhteiskunnasta alkaakseen korjata näitä väärinkäsityksiä ja siten vaalimaan vähemmän kriisialtista suhdetta Moskovaan? Kirja pyrkii muodostamaan pohjan sille, kuinka välttää ne kalliit ja vaaralliset virheet, joihin länsivallat ovat toistuvasti sortuneet.

Kirjassa tarkastellaan Venäjää neljästä eri näkökulmasta:

a) Venäjän paikka maailmassa. Mitä Venäjällä ajatellaan länsisuhteista ja maan käsityksestä itsestään suurvaltana ja sen sinnikkäästä oletuksesta, että länsimaat juonittelevat lakkaamatta Moskovaa vastaan?

b) Venäjän sisäinen järjestelmä. Miten maan omaleimainen hallitusmuoto eli se, että maan johtajat omistavat maan, on vaikuttanut paitsi alamaisten elämään ja oikeuksiin, myös Venäjän kanssakäymiseen muiden maiden kanssa, joilla on erilaiset hallinnon ja johtamisen periaatteet?

c) Venäjän perintö omaleimaisesta historiasta ja siitä kehittyneestä omasta moraalisesta viitekehyksestä. Mitä seurauksia on siitä, että venäläinen perinne törmää lännessä vallitseviin täysin erilaisiin historiaa, etiikkaa ja moraalia koskeviin käsityksiin.

d) Muutoksen mahdollisuudet. Venäjän historian syklit – liberalismi ja sitten sortovalta, länteen lähestyminen ja uusi pettymys jälkeenpäin ja vastakkainasettelu – toistuvat niin kaavamaisina, että alkavat vaikuttaa väistämättömiltä.

Kirjan lopussa on suosituksia siitä, miten kannattaisi menetellä tai oikeammin: mitä pitäisi olla tekemättä. Alkuteoksen julkistamisen yhteydessä Gilesilta oli pyydetty Viron puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksessa ICDS:ssä (International Center for Defence and Security; listaa ”Moskovan säännöistä”, joihin tutustumalla virheitä ja yllätyksiä Moskovan kanssa asioitaessa voisi välttää. Ne ovat suomennettuina:

1. Älä sano: “He eivät tee niin, siinä ei ole järkeä”!

2. Älä sekoita Venäjän ymmärtämistä sen toimien hyväksymiseen!

3. Älä kysy binäärikysymyksiä (näin tai noin, kyllä tai ei). Vastaus on todennäköisesti kumpi vain, kumpikin yhtä aikaa, ei kumpikaan tai enemmän!

4. Älä hämmenny räyhäämisestä, ylvästelystä tai hämäyksestä!

5. Älä unohda, että Venäjä ei koostu vain yhdestä johtajasta Kremlissä!

6. Älä vain yksinkertaisesti toivo “muutosta”!

7. Älä odota, että Venäjä kunnioittaisi arvoja ja normeja, jotka on keksitty muualla!

8. Älä elätä toiveita vedota Venäjän parempaan luonteeseen. Sillä ei ole sellaista!

9. Älä oleta, että pitää olla yhteinen pohja!

10. Älä ajattele, että voit valita, oletko Venäjän kanssa sodassa vai et!

Tuo lista selityksineen on luettavissa englanniksi: The “Moscow Rules”: Ten Principles for Working with Russia - ICDS